Työnantajakuvatyössä tai ”employer brandingissa” on jo pitkään hyödynnetty kumppanuuksia esimerkiksi korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen tai ammatillisten verkostojen kanssa. Kumppanuuksia ja verkostoja hyödyntämällä pyritään esimerkiksi tavoittamaan kohderyhmään paremmin, tai vahvistamaan keskeisten työnantajaviestin uskottavuutta. Tässä tekstissä esitän kumppanuuksien johtamisen ”evoluution” kolme kehitysvaihetta. Voit tekstiä lukemalla analysoida ja päätellä, millä kehitystasolla teidän organisaationne on.

TASO 1: Logosponsorina ”hengessä mukana”

Tyypillinen esimerkki ns. logosponsoroinnista on opiskelijajärjestön rymyhaalarin logopaikan lunastaminen symbolisella tukimaksulla, tai toimialaan liittyvän tapahtuman ”platinakumppanuuden” ostaminen siten, että saadaan logo lavan taustakankaaseen ja yksi maksettu puheenvuoro seminaariin. Logosponsorointia pyritään usein perustelemaan esimerkiksi näkyvyydellä ja sitä kautta saatavalla tunnettuuden lisääntymisellä kohderyhmän keskuudessa.

Tosiasiassa logosponsorointia kuitenkin tehdään niin paljon ainoastaan siksi, että se on kumppaneille helppo tuote myydä. Monesti potentiaalisilla kumppanitahoilla onkin tällaisia logopaketteja valmiina tarjolla, ja he ovat varsin aktiivisesti niitä kauppaamassa, koska se on heille tärkeä ja helppo tapa rahoittaa toimintaansa. Logosponsorointi ei ole kovinkaan kustannustehokas tai vaikuttava tapa tehdä työnantajakuvatyötä.

TASO 2: Sisällöllistä ja ihmisten välistä yhteistyötä, ohjatusti

Toisella kehitystasolla kumppanuus on jo enemmän sisällöllistä tai ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa, mutta tapahtuu silti ohjatusti ja johdetusti, tietyn suunnitelman mukaan. Työnantaja voi päättää profiloitua esimerkiksi ”tekoälyyn” liittyen, ja järjestää tästä aiheesta ammatillisen seminaarin sekä ekskursioita opiskelijoille.

Ohjattu sisällöllinen yhteistyö on hyvä tapa saada tiettyjä työnantajaviestejä läpi kohderyhmään, mutta se ei välttämättä vielä takaa suurta vaikuttavuutta tai merkittävästi lisää houkuttelevuutta työpaikkana. Tässä kehitysvaiheessa käy tyypillisesti niin, että kumppanuuden edistäminen on vain yhden tai muutaman henkilön vastuulla eikä kumppanuuden hyötyjä pystytä valjastamaan laajemmin käyttöön organisaatioissa.

TASO 3: Aktiivisuus kumpuaa ihmisistä, kumppanuus luo puitteet

Kumppanuuksien johtamisen korkeimmalla kehitystasolla kumppaniorganisaatioden jäsenet osallistuvat aktiivisesti kumppanuuden toteuttamiseen ja kehittämiseen. Se ei siis ole enää pelkkää HR:n koordinoimaa vuosikellon toteuttamista, vaan yhteiskehittelyyn perustuvaa ja molempia osapuolia palvelevaa, sisällöllistä toimintaa.

Tällaisessa toiminnassa kumppanuus luo puitteet tekemiselle, ja pääpaino on uudenlaisten yhteistyömallien yhteisessä ideoinnissa. Esimerkkinä vaikkapa uudenlaisten ammatillisten tilaisuuksien organisointi, tai korkeakouluopetuksen siirtäminen työpaikalla tapahtuvaksi. Aktiivinen ja käytännöllinen kumppanuus edellyttää sitä, että molemmilla osapuolilla on aidosti toinen toisilleen annettavaa.

Mikäli haluat oppia lisää toimivien kumppanuuksien rakentamisesta ja ammatillisten verkostojen hyödyntämisestä työnantajakuvatyössä, niin lataa alta tähän liittyvä oppaani.