Työnantajien kannattaisi hyödyntää Facebook-ryhmiä enemmän

LinkedInin ryhmät ovat jo monta vuotta olleet täysin kuolleita – jos niissä koskaan mitään elämää edes oli. Myös internetin perinteisemmillä keskustelupalstoilla käy yhä harvempi. Sen sijaan suuri osa aikuisista kuuluu useisiin Facebook-ryhmiin, joissa jakaa päivittäin ajatuksiaan ja tietoa, kysyy kysymyksiä, ja ennen kaikkea seuraa keskustelua itseään kiinnostavista aiheista.

Vaikka moni pitää edelleen Facebookia enemmän “siviiliasioihin” tarkoitettuna kanavana, eikä halua hoitaa siellä työasioita, ovat FB-ryhmät käytännössä kaikkein parhaiten monia ammattiryhmiä tavoittava, sisällöllisesti rajattu media. Yhtä harvempi lukee enää esimerkiksi ammattilehtiä tai käy erikseen lukemassa omaan ammattiin liittyvää verkkomediaa.

Facebook-ryhmät ovat siis mainio työkalu myös rekrytointiin ja työnantajamielikuvatyöhön. Ryhmissä on mahdollista esimerkiksi jakaa tietoa avoimista työpaikoista (jos ryhmän säännöt sen sallivat), kertoa omalla työpaikalla käynnissä olevista kehityshankkeista, ja profiloitua osaavana toimijana osallistumalla aktiivisesti erilaisiin ammatillisiin keskusteluihin.

Rekrytoinnissa ja työnantajamielikuvatyössä on mahdollista hyödyntää ainakin kolmenlaisia erilaisia FB-ryhmiä:

  • Tietyn ammattikunnan omat ryhmät (esim. “IT-rekrytoinnin ihmeellinen maailma” tai “Psykologien työ- ja koulutusfoorumi”). Lähes jokaiselle ammatille löytyy yksi tai useita ryhmiä. Ja jos ei löydy, niin perusta oma.
  • Alueelliset FB-ryhmät. Esimerkiksi “Lempääläiset”-ryhmä oli kovin hyödyllinen kun hain Ideaparkiin työntekijää, ja vastaavasti esimerkiksi Pohjanmaalla olen hyötynyt “Lediga Jobb/Jobbsökning i Österbotten” -ryhmästä.
  • Työnhakijoiden ryhmät. Facebookista löytyy paljon aktiivisille työnhakijoille tarkoitettuja ryhmiä. Itse olen käyttänyt esimerkiksi vajaan 20000 hengen “Hae töitä – verkostoidu – ilmoita työpaikoista – somerekry” -ryhmää.

Miksi sitten FB-ryhmien käyttö on järkevää ajankäyttöä, jos omalla työpöydällä on rekrytoinnit ja työnantajamielikuvan kehittäminen.

1. Ne ovat ilmaisia. Silti ryhmien kautta voi helposti ja todennetusti tavoittaa saman (tai jopa isomman) joukon kuin maksullisen ja “kohdennetun” rekrytointimedian käytöllä.
2. Voit hyödyntää vapaasti erilaisia visuaalisia formaatteja. Kuvien ja videoiden käyttö on oiva tapa saada huomiota ryhmissä, sillä suurin osa viestivirrasta on edelleen tekstipohjaista.
3. Voit käydä keskustelua ja vastata kysymyksiin reaaliajassa. Sosiaalisen median vahvuus on sen nopea kaksisuuntaisuus, sekä mahdollisuus täydentää ja tarkentaa omia viestejä niitä seuraavalla keskustelulla.
4. Voit nähdä keitä ryhmään kuuluu ja arvioida sitä kautta miten relevantti juuri tämä ryhmä on tavoittelemasi kohderyhmän kannalta. Voit myös herätellä ja aktivoida sinua kiinnostavia henkilöitä mukaan keskusteluun tagaamalla heidät postauksiin tai kommentteihin.
5. Voit perustaa vapaasti ja rajattomasti omia ryhmä. Jos tuntuu ettei valmiiksi sopivaa ammatillista tai alueellista ryhmää löydy, voit aina perustaa sellaisen. Ryhmän ylläpitäjänä sinulla on erityisen hyvä mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista keskustelua ja sisältöä ryhmästä löytyy.

Jos et siis tähän mennessä ole uhrannut ajatustakaan Facebook-ryhmille omassa työssäsi rekrytoinnin ja työnantajamielikuvan kehittämisen parissa, niin nyt on hyvä aika lähteä liikkeelle. Onnea matkaan!